2013-07-26

Why do we need to practice philosophy?

If we want to truly start at the basics, we have to ask "why philosophy in the first place?" Isn't it obvious, as some maintain, that science is better at anything and everything? That philosophy should be cast aside as useless and outdated?

No, it's not!

There are several problems with this view, and by answering some of them we can see why philosophy is still relevant (in fact, more so) today.

Formal Logic

Many people are taught what to think, but not how to think.

Even the most basic course in philosophy will cure this deficiency (or should!). Formal logic is the equivalent of an ice bath: cool, methodical, precise, divorced from opinion...

Undeniably the sciences teach this, but they do it in the context of a science. Philosophy does it in the context of everything! Once you've seen a list of all the fallacies, you cannot unsee them in everything.

Science cannot teach ethics

I'd bet many of you have heard the phrase 'science of ethics'? Unfortunately there is no such thing.

Formally this is known as the Naturalistic Fallacy: 'That which is natural is not necessarily good.'

And the sciences deal with 'that which is natural'!

With regard to ethics, this means that we cannot accept as ethical the observed behavior of humans. We must look beyond this too, to other criteria (like effects and consequences).

Neuroscience is not a panacea, either. It can, no doubt, make a significant contribution to understanding ourselves. But there is no valid link between our neurological phenomena, and the 'goodness' of our actions.

Applied ethics is not the Ethics

Many sciences, most notably medicine, teach an ethics course specially tailored to their specific context. While this is proper and good, it's not the same as a course on Ethics.

Applied ethics courses are 'stunted' (due to time and resource needs). There is neither time nor need to go to the nitty-gritty of minutiae or the history of ethical theories. While this too is proper, it may lead to a lessened understanding of the whole reach of ethics.

No science teaches general ethics (as well as applied). Only philosophy does this.

No one science does what Epicureanism delivers

When someone says "Science should replace philosophy" they are making an error. The question then becomes: Which science? By itself 'science' can mean a lot of things, many of them quite different from each other. So which one of them should be the dominant science? (Or even what should be called science...)

From the Epicurean perspective the ultimatum of "Science or Philosophy!" is a false dichotomy. They are both necessary and useful. Their domains are quite separate but still mutually reinforcing.

The role of science is to answer the question "what is the world like". The role of Epicureanism is to produce the happiest life.

Practice?

This word isn't in the title by chance. It's in there with two meanings: "to do" and "to get better at".

For an Epicurean, philosophy isn't just some obscure academic subject. It's a real world application too. It is a system of thought and action, meant to achieve Happiness in Life.


Miksi meidän pitäisi harjoittaa filosofiaa?

Jos haluamme todella aloittaa perusteista, meidän pitää aluksi kysyä "Miksi filosofiaa ollenkaan?" Eikö ole itsestään selvää, että tiede on parempi vaihtoehto kaikessa? Että filosofia on vanhentunutta ja turhaa?

Ei ole!

Tällaisessa näkökannassa on monia ongelmia, ja vastaamalla muutamiin niistä näemme miksi filosofia on tärkeää (jopa tärkeämpää) nykypäivänä.

Päättelyteoria

Monille meistä opetetaan mitä ajatella, muttei miten ajatella.

Alkeellisinkin filosofian kurssi korjaa tämän puutteen (tai ainakin pitäisi!). Päättelyteoria on kuin avannossauintia: kylmää, järjestelmällistä, tarkkaa, mielipiteetöntä...

Kieltämättä tieteetkin opettavat tätä, mutta ne tekevät sen yhden tieteen sisällä. Filosofiassa päättelyteoria kattaa kaiken! Kun olet kerran nähnyt listan harhapäätelmistä, et voi olla näkemättä niitä kaikkialla.

Tiede ei voi opettaa etiikkaa

Monet ovat varmaan kuulleet ilmaisun 'science of ethics' (etiikan tiede)? Ikävä kyllä sellaista ei ole.

Muodollisesti tämä tunnetaan Naturalistisena Virhepäätelmänä: 'Se mikä on luonnollista, ei välttämättä ole hyvää.'

Ja tieteet tutkivat 'sitä mikä on luonnollista'!

Etiikkaan sovellettuna tämä tarkoittaa, ettemme voi hyväksyä eettisenä ihmisten havaittua käyttäytymistä. Meidän pitää ottaa huomioon myös muita kriteerejä (kuten vaikutukset ja seuraukset).

Neurotiedekään ei auta meitä tässä. Se tietysti auttaa itsemme ymmärtämisessä. Mutta hermoston toiminnan ja tekojemme 'hyvyyden' välillä ei ole suoraa yhteyttä.

Sovellettu etiikka ei ole Etiikka

Monet tieteet, erityisesti lääketiede, opettavat itselleen räätälöityä etiikan kurssia. Vaikka tämä on oikein ja hyvää, se ei ole sama asia kuin Etiikan kurssi.

Sovelletun etiikan kurssit ovat 'tynkiä' (aika- ja resurssivaatimusten vuoksi). Niissä ei ole aikaa tai tarvetta mennä yksityiskohtiin tai etiikan historiaan. Vaikka tämäkin on ymmärrettävää, se saattaa johtaa etiikan koko alueen aliarvioimiseen.

Vain filosofia opettaa yleistä etiikkaa (sovelletun lisäksi).

Yksittäinen tiede ei tee mitä Epikurolaisuus saavuttaa

Kun joku sanoo "tieteen tulisi korvata filosofia", hän syyllistyy virheeseen. Tämän jälkeen kysymys on: Mikä tieteistä? 'Tiede' voi sanana tarkoittaa montaa asiaa, jotka voivat olla hyvinkin erilaisia. Joten minkä niistä tulisi olla hallitseva tiede? (Tai mikä ylipäätään on tiedettä...)

Epikurolaisen silmissä vaatimus "Tiede tai Filosofia!" on väärä vastakkainasettelu. Ne ovat molemmat tarpeellisia ja käyttökelpoisia. Niiden alat ovat erillisiä, mutta toisiaan vahvistavia.

Tieteen tehtävä on vastata kysymykseen "millainen maailma on". Epikurolaisuuden tehtävä on tuottaa onnellinen elämä.

Harjoittaa?

Tämä sana ei ole otsikossa sattumalta. Sillä on kaksi merkitystä: "tehdä" ja "tulla paremmaksi".

Epikurolaiselle filosofia ei ole pelkästään kuiva keskustelun aihe. Se vaikuttaa arkipäivänkin elämään. Se on ajattelun ja toiminnan järjestelmä, jonka tarkoitus on tuottaa Onnellinen Elämä.

2013-07-23

What is that strange other language?

It's Finnish, my native language.

Like most Finns, I'm bilingual (I should be trilingual... but I've forgotten the little Swedish I was forced to learn).

It may be a bit clunky, but I'll try to make my posts in both languages because

  1. It's sort of fun and challenging to do so (the novelty will, no doubt, wear off soon...).
  2. Perhaps I'll have Finnish readers. That'd be cool. In fact, any readers would be...
  3. Most importantly: I'm proud of my Finnishness... Disagree about that? Sano se suomeksi! ;)

2013-07-22

Is Epicureanism religion-based

Anthony asks:

"I guess my first question would be, is Epicureanism religion based? I know that this later became Christian based. 'Or so I read.' But I'd like a little more information."
"I mean was his original teachings religion based as in a creator or deity."

The short answer:

It's not based on religion. It never became christianity-based. Even though you probably did read so somewhere.

A little more information:

As for so many things in life the reality is much too complex to fit into a neat categorization. There are no convenient boxes to put things into. Here are some aspects that are relevant to this question (no answer can be exhaustive).

A religion is included in Epicureanism. This is a bold statement, but the conclusion is inevitable in the light of Epicurus' writings and those of later Epicureans. The original teachings are not atheistic (this was a slander used by Epicurus' opponents...), but include a belief in deities. This religion is not a dominant part of the Epicurean system, but it was seen as a necessary part of the whole.

Epicurus' gods are deities only in comparison to humans. They are neither the creators nor the rulers of the universe. And they have only a fleeting effect on human life, if any at all. They serve as examples of Happiness, and that it's possible in the universe.

Original Epicureanism and contemporary christianity were incompatible. In many fundamental points they were opposites. A combination of the two would be neither. Someone may have tried to merge them but only at the expense of internal consistency and by conveniently ignoring the conflicts.

(We will return to gods and their existence when we talk about the Canon of Truth in the Basics-series.)


Perustuuko Epikurolaisuus uskontoon?

Lyhyesti:

Ei perustu uskonnolle. Eikä siitä koskaan tullut kristinuskoon perustuvaa. Vaikka saatoit hyvinkin jostain lukea niin.

Hieman pidemmästi:

Kuten niin monessa muussakin asiassa, todellisuus on aivan liian monitahoinen mahtuakseen kätevästi selkeisiin kategorioihimme. Tässä kirjoituksessa on muutamia kysymyksen kannalta tärkeitä aiheita (mikään vastaus ei voi olla kaikenkattava).

Epikurolaisuuteen sisältyy uskonto. Tämä on rohkea väite, mutta johtopäätös on väistämätön Epikuroksen ja myöhempien epikurolaisten kirjoituksista. Alkuperäiset opetukset eivät ole ateistisia (mikä oli Epikuroksen vastustajien käyttämä solvaus...), vaan pitävät sisällään uskon jumaliin. Tämä uskonnollisuus ei ole hallitseva osa Epikurolaista järjestelmää, mutta sitä pidettiin olennaisena osana.

Epikuroksen jumalat ovat jumalia vain suhteutettuna ihmisiin. He eivät ole universumin luojia tai sen hallitsijoita. Ja heillä on vain vähäinen vaikutus ihmisten elämään. Jos vaikutusta on ollenkaan. He ovat esimerkkejä Onnellisuudesta, ja sen mahdollisuudesta universumissa.

Alkuperäinen Epikurolaisuus ja samanaikainen kristinusko ovat yhteensopimattomia. Ne ovat monilta perusteiltaan vastakkaisia. Niiden yhdistelmä ei olisi kumpaakaan. Joku on voinut yrittää yhdistämistä, mutta vain luopumalla sisäisestä yhtenäisyydestä ja olemalla välittämättä ristiriidoista.

(Jumaliin ja heidän olemassaoloonsa palataan kun puhumme Totuuden Kaanonista Perusteet-sarjassa.)

2013-07-21

Basics

This the collection of the Epicurean Basics -series. Each text is an explication of a facet of Epicurean philosophy. As such it will be a forever-unfinished page...

The text will be listed in the order of 'basicness'. More or less. :)


Tälle sivulle kerätään Epikurolaisuuden Perusteet -sarjaa. Jokaisessa tekstissä käsitellään yhtä osaa/puolta Epikuroksen filosofiasta. Siksi tämä tulee olemaan ikuisesti työnalla...

Kirjoitukset ovat, enemmän tai vähemmän, 'perusteisuus' järjestyksessä. :)


Foundations / Peruskivet

Authorized Doctrines / Viralliset Opinkappaleet

  1. Don't fear the gods / Älä pelkää jumalia

Q and A

This is the collection of Questions and Answers written for the Epicurus-page in Facebook. Go there and ask your question on the wall or by PM (if you PM, your identity will not be published).

Questions are listed in the order they were answered.


Tälle sivulle kerätään Facebookin Epicurus-sivua varten kirjoitetut vastaukset. Voit esittää kysymyksesi seinälle tai yksityisviestinä (viestin lähettäjää ei julkaista).

Vastaukset ovat vastaamisjärjestyksessä.


Questions / Kysymykset

2013-07-19

Dedication

This blog is dedicated to my Friend, Jaakko J. Wallenius, who left us on June 11, 2013.

Ours was a typical internet-friendship -- if there is such a thing. We met offline only once, and it was like meeting an old friend from way back: no awkwardness or uncomfortable silences. I have many such friendships now and I hope to have same kind of rapport with them as well -- if we ever meet.

What brought Jaakko and me together was our mutual interest in the philosophy of Epicurus. He had been at it for many years before I even became aware of Epicurus, and his writings are both extensive and in-depth. Which brings me to the "why this blog exists". I can't replace Jaakko (nor would I try such foolishness), but I'm going to write in addition to him. The truth is that when our friends (and we ourselves eventually) leave, those that stay should pick up the keyboard and continue on the trail blazed by the Wise Man from Samos 2300 years ago.

An eulogy for Jaakko

Jaakko's writings in English

Omistus

Tämä blogi on omistettu Ystävälleni, Jaakko J. Walleniukselle, joka poistui keskuudestamme 11. kesäkuuta 2013.

Olimme Jaakon kanssa tavallisia internetystäviä -- jos semmoisia on. Tapasimme netin ulkopuolella vain kerran, mutta se oli kuin vanhojen ystävien jälleentapaaminen: ei kiusallisuuksia tai epämukavia hiljaisuuksia. Nykyään samanlaisia ystävyyksiä on enemmänkin, ja toivon että minulla on heihinkin yhtä hyvä yhteys -- jos koskaan edes tapaamme.

Meitä yhdisti kiinnostus Epikuroksen filosofiaan, josta Jaakko oli kirjoittanut vuosia ennen kuin minä edes kuulin moisesta. Ja Jaakon kirjoitukset ovat sekä laaja-alaisia että syvällisiä. Mistä pääsenkin tämän blogin olemassaoloon. Jaakkoa en voi korvata (enkä moista hölmöyttä edes yrittäisi), mutta aion kirjoittaa hänen lisäkseen. Sillä kun ystävämme (ja lopulta me itse) poistumme, niiden jotka jäävät pitäisi tarttua näppäimistöön ja jatkaa tiellä, jonka rakentamisen aloitti Samoksen Viisas 2300 vuotta sitten.

Jaakon kirjoituksia suomeksi