Science is vital to Happiness

Roger asks:
"Why do we feel the need to ask why?"

We ask "why" because we do not instinctually know what we should do or how we should act.

Authorized Doctrine 11:
If we were never troubled, by how phenomena in the sky or death might concern us, or by our failures to grasp the limits of pains and desires, we would have no need to study nature.

While the world is a complex place for all animals, we as homo sapiens sapiens live in a more complex world than other animals. For instance, we are not limited to a single environment. We are able to live in all of them... with the help of technology.

Which leads us to the second main reason... Our big brains give us the ability to engage in a vast multitude of possible actions, in nature, in society, and with technology. We need to know the world and ourselves to be able to make good choices.

Authorized Doctrine 12:
One cannot rid himself of his primal fears if he does not understand the nature of the universe but instead suspects the truth of some mythical story. So without the study of nature, there can be no enjoyment of pure pleasure.

---

Tiede on ehto Onnellisuudelle

Roger kysyy:
"Miksi tunnemme tarvetta kysyä miksi?"

Kysymme "miksi" koska emme vaistonvaraisesti mitä meidän pitäisi tehdä tai miten toimia.

Virallinen Oppi 11:
Jos meitä ei koskaan vaivaisi, kuinka taivaan ilmiöt tai kuolema vaikuttavat meihin, tai epäonnistumisemme tuskan ja halujen ymmärtämisessä, meidän ei tarvitsisi tutkia luontoa.

Vaikka maailma on monimutkainen paikka kaikille eläimille, me homo sapiens sapiens elämme muita eläimiä monimutkaisemmassa. Esimerkiksi emme ole yhden ympäristön armoilla. Me voimme elää niissä kaikissa... teknologian avulla.

Tämä johtaa toiseen pääsyyhyn... Suuret aivomme antavat meille kyvyn laajaan mahdollisten toimien joukkoon, luonnossa, yhteiskunnassa, ja teknologian avulla. Meidän pitää tuntea maailmaa ja itseämme voidaksemme tehdä hyviä valintoja.

Virallinen Oppi 12:
Emme voi vapautua alkukantaisista peloista jos emme ymmärrä maailmankaikkeuden luonnetta, vaan oletamme todeksi jonkin myytin. Niinpä ilman luonnon tutkimusta, emme voi kokea puhdasta nautintoa.

Vain desire leads to short satisfaction

Zack asks:
"Why does satisfaction last such a short amount of time?"

Because the desire satisfied was non-natural.

The nature of a vain desire is such that it cannot ever be truly fulfilled, unlike the necessary or natural desires. Therefore the desire returns quickly.

If you suffer from short satisfactions, you need to evaluate those desires thoroughly. What would happen if you didn't satisfy this desire?

If the desire is a vain one, nothing bad will happen. You can safely and painlessly discard such desires to seek more stable satisfaction.

If the desire is a natural one, there might be some initial discomfort, but the positive results out-weigh the negatives. You can discard these desires, too, or you can occasionally indulge, but only carefully. These are dangerous desires, easy to over-indulge in...

It might turn out that the desire is a necessary one. Necessary for comfort, Happiness, or even to Life itself. In this case something is seriously wrong! You'll need to seek expert advice. For example, if you're always thirsty, and water doesn't satisfy you, no matter the amount, you should go to the doctor. You might be sick.

Evaluation of one's desires is a difficult task, but a necessary one. Without it we'd be at the mercy of our whimsies and vain opinions, and never truly Happy. But then again, nothing worthwhile is ever easy.

---

Turhamainen halu johtaa lyhyeen tyytyväisyyteen

Zack kysyy:
"Miksi tyytyväisyys kestää niin vähän aikaa?"

Koska tyydytetty halu oli ei-luonnollinen.

Turhamaista halua ei voi koskaan todella tyydyttää, toisin kuin välttämättömät tai luonnolliset halut. Niinpä tällainen halu tulee uudelleen nopeasti.

Jos kärsit lyhyestä tyytyväisyydestä, sinun pitää arvioida näitä haluja todella tarkasti. Mitä tapahtuisi jos et tyydyttäisi tätä halua?

Jos halu on turhamainen, mitään pahaa ei tapahdu. Voit turvallisesti ja tuskattomasti hylätä tällaiset halut etsiäksesi vakaampaa tyydytystä.

Jos halu on luonnollinen, luopuminen saattaa aluksi olla epämukavaa, mutta hyvät vaikutukset ovat suurempia kuin huonot. Voit hylätä nämäkin halut, tai silloin tällöin langeta niihin, mutta vain varovaisesti. Nämä ovat vaarallisia haluja, ylilyöntiin on helppo sortua...

Saattaa käydä niinkin, että halu on välttämätön. Välttämätön mukavuudelle, Onnellisuudelle, tai Elämälle itselleen. Tässä tapauksessa jokin on pahasti vialla! Tarvitset asiantuntija-apua. Esimerkiksi, jos olet aina janoinen eikä vesi auta, määrästä riippumatta, sinun pitäisi mennä lääkäriin. Saatat olla sairas.

Halujen arviointi on vaikea tehtävä, mutta välttämätöntä. Ilman sitä olisimme oikkujemme ja turhamaisten mielipiteidemme armoilla, emmekä koskaan todellisesti Onnellisia. Mutta mikään arvokas ei ole koskaan helppoa.

Neither theist nor atheist

Gie asks:
"is Epicurus is an atheist or agnostic?"

It would be easier if Epicureanism would fit into the narrow labels that we use today. However, Epicurus constructed his system for living humans... and when there is life (or humans) nothing is ever easy.

The short answer is that Epicurus was theistic in his metaphysics, but an atheist in practice.

In the Letter to Menoeceus he explicitly states that the existence of gods (he lived in polytheistic Athens) is self-evident. So he wasn't an atheist...

However... the gods are not what most people think they are (the Hellene gods weren't a nice bunch). They do not interfere in human affairs, nor do they punish sinners after death.

Epicurean gods exist as blessed beings, apart from and above the world. The only real influence they have is to show humans an example of perfect Happiness. Humans can achieve such happiness through Epicurean philosophy.

Tony adds:
"My understanding of Epicurus is that he is neither agnostic nor atheist, I thinks he is Pantheist!"

The gods are a separate entity from 'the Nature', so this wouldn't be pantheism as such. The later Epicureans do write of Nature as if of a divinity, but that is poetic license.

---

Ei teisti eikä ateisti

Gie kysyy:
"onko Epikuros ateisti tai agnostikko?"

Olisi mukavaa jos Epikurolaisuus sopisi pieniin lokeroihimme. Hän kuitenkin loi järjestelmänsä eläville ihmisille... Ja missä on elämää (tai ihmisiä) mikään ei ole koskaan helppoa.

Lyhyt vastaus on, että Epikuros oli metafysiikaltaan teisti, mutta käytännössä ateisti.

Kirjeessä Menokeukselle hän sanoo suoraan, että jumalten olemassaolo (hän eli polyteistisessä Ateenassa) on itsestäänselvää. Hän siis ei ollut ateisti.

Mutta... Jumalat eivät ole sellaisia kuin useimmat ihmiset ajattelevat (Hellaksen jumalat eivät olleet kivaa porukkaa). He eivät puutu ihmisten asioihin, eivätkä rankaise syntejä kuoleman jälkeen.

Epikurolaiset jumalat ovat siunattuja olentoja, erossa maailmasta ja sen yläpuolella. Heidän ainoa vaikutuksensa on antaa ihmisille esimerkki täydellisestä Onnellisuudesta. Ihmiset voivat saavuttaa tällaisen onnellisuuden Epikurolaisella filosofialla.

Tony lisää:
"Ymmärtääkseni Epikuros ei ole agnostikko eikä ateisti, mielestäni hän on Panteisti!"

Jumalat ovat eri asia kuin 'Luonto', joten tämä ei sinällään olisi panteismia. Myöhemmät Epikurolaiset kirjoittavat Luonnosta kuin jumaluudesta, mutta tämä on taiteellista vapautta.